Julkaistu 
Mika Kähkönen

Parikkala musiikissa

Parikkala on mediassa esillä yleensä Jani Halmeen ansiosta tai kunnallispoliittisten sotkujensa takia. Nyt Mariska on tehnyt kuntaamme tunnetuksi Pahuus on hiipinyt Parikkalaan -kappaleellaan hienosti kuin Halme konsanaan.
On Parikkalasta ennenkin lauluja tehty. Tutuin niistä lienee Aili Runteen Simpeleen siiat ja Parikkalan piiat, jonka tunnetuin esittäjä on Pekka Himanka. Fenno-musiikkiarkiston mukaan V. Ruuskanen on vuonna -63 levyttänyt kappaleen Parikkalalainen hienohelma, mutta sitä en ole onnistunut kuulemaan.
Paikkakunnan muusikot ja runoilijat ovat tehneet useita kotiseutuaiheisia lauluja. Reino Pajarilta löytyvät esimerkiksi kappaleet Muistojen Parikkala, Parikkala-laulu ja Lemmikon valssi. Aini Karipuron lauluja ovat muun muassa Kotiseutuni kirkko, Simpeleen rannoilla, Siikalahti ja Balladi Koitsanlahden hovista. Elsa ja Petter Kojon laulussa Kotiseudulleni mainitaan Simpele- ja Argusjärvet. Simpelejärvi mainitaan myös Aimo Siitosen ja Matti Moilasen Laulussa kotiseudulle, ja järvi on innoittanut Seppo ”Paroni” Paakkunaisen säveltämään kappaleen Simpelejärven siniset laineet. Aino Kautto ja Kaapro Moilanen ovat tehneet kappaleen Parikkalaisen laulu. Näihin ja muihin Parikkala-aiheisiin lauluihin voi tutustua pääkirjaston Parikkala laulaa -kansion avulla.
Mariska ei ole ainoa Parikkalasta laulava nykyartisti. Kaksi levyä tehneen Ajospään HiFin juuret ovat Simpeleellä, mutta heidän kappaleessaan Hiitolanjoki on mukana Parikkala-nostalgiaa: ”Roikutaan rautatiesillalla, katsellaan virran pyörteisiin, pelataan ystävyysotteluja Parikkalaa vastaan”. Simpele on ikuistettu äänilevylle myös Sleepy Sleepersin kappaleessa Simpeleen ilotalo. En tiedä onko kyseinen kappale Simpeleelle maineeksi, mutta hieno se on. ”Se nappaa päästä, se menee veriin, Simpeleelle vaikka hukka perii.”
Vanhana jääränä minun on vaikea mieltää Saarta ja Uukuniemeä osaksi Parikkalaa, mutta haluan mainita Lauri Ainalan levyn Orpokotijuhlat Saarella, joka pohjautuu orpokotijuhlilla äänitettyyn äänimaailmaan. Tuorein Parikkalaa käsittelevä äänilevy on Kolmisormi Kosonen & Opetuslapset -orkesterin tänä vuonna julkaistu cd Matka outoon maahan. Levyn kansikuvassa on silta Tyrjän rantatieltä ja siltä löytyy kappale Outo maa, joka kertoo raadollisesti, mutta totuudenmukaisesti pikkukylän elämästä Parikkalassa.
Äänilevyillä Parikkala kuuluu ja etenkin näkyy Patsaspuiston ansiosta, puiston atmosfääri on innoittanut useita orkestereja. Ensimmäinen patsaspuistossa kuvattu levynkansi löytyy indierokkia soittaneen Back to Normalin 1995 ilmestyneeltä Money & healthilta. 70-lukulaista discofunkkia ja jazzia yhdistelevän Jimi Tenorin Higher planes -levyn (2003) kansikuva on myös puistossa kuvattu, ja reipasta ambientia soittavan Nemesiksen levy Living statues (2012) on osittain jopa äänitetty siellä. Living statuesin kansitaiteen on tehnyt aiemmin puiston pehtoorinakin tunnettu Kimmo Heikkilä. Heikkilä on taiteillut myös yhdysvaltalaisartisti Tony Gerberin patsaspuistoaiheisen teemalevyn Secret garden (2017) kansitaiteen. Kuvitus pohjautuu Veijo Rönkkösen kaksoisvalotuskuviin ja levyltä löytyy Parikkala sky -niminen kappale.
Olisiko aika saada Parikkalalle uusi tunnuslaulu? Joko Mariskan kappale on sellainen, vai olisiko tässä sopiva tehtävä esimerkiksi Kolmisormi Kosonen & Opetuslapsille tai Ghost Ship Navigatorsille?

Kommentoi

Hae sivuilta