Julkaistu 
lege pajari-kosonen

Tämä maa on niin roskainen

Jokainen kevät nostaa silmiini kyyneleet ilosta, koska tämä maa on niin kaunis, runoili Eeva-Liisa Manner 1960-luvulla. Siis aikana ennen maata, jossa kevät jo toisen kerran peräkkäin paljastaa lukemattoman määrän käytettyjä kasvomaskeja.
Joten suurkiitos THL, kun jo pari, kolme viikkoa sitten höllensit maskien käyttösuositusta. Se on suoranainen ympäristöteko! Kaiken muun luontoon holtittomasti viskattavan rojun lisäksi kasvomaskeista on ehtinyt tulla todellinen ympäristöhaitta.
Toivoa vain sopii, ettei esimerkiksi kovinkaan moni lintu ole joutunut taistelemaan kaulan ympärille kietoutuneiden maskin nauhojen kanssa.
Ei tietenkään ole koronan, korona- ja maskinkäyttöohjeistuksen, THL:n suositusten tai kasvomaskeja suurpakkauksissa kauppaavien liikkeiden vika, että maskit ovat vallanneet ojat, tienpientareet, kadunvarret ja koulujen lähimetsiköt.
Vika on luonnollisesti meissä maskien käyttäjissä.
Jokainen kevät nostaa silmiini kyyneleet harmista, koska tätä maata roskataan niin paljon, kaikella muullakin kuin maskeilla. Esimerkiksi alkuviikosta, noin reilun kilometrin kävelyreitin varrelta Parikkalan taajamassa, noukin roskapussiini seuraavaa materiaalia: tupakka- ja nuuskarasioita, cd-levyjä ja niiden koteloita, noin 20 kappaletta ilotulitteiden pahvihylsyjä, tupakantumppeja, sähköhammasharjan harjaspään, joulukalenterin, oluttölkin, karkkipaperia, sipsipussin, jätskipaperia, aurausviittojen palasia, poistoilmaventtiilin, kangaspalan, muovikääreitä, pari, kolme maskia.
Jostain syystä kansan moraali näyttää höllentyneen siinä, mitä tulee roskien heittämiseen luontoon.
Ehkä olemme liian hyväuskoisesti ajatelleet, että roskien laittaminen roskikseen kuuluu yleissivistykseen, ja vain moukka toimii toisin.
Ehkä kaipaamme kurinpalautusta, ja ”roskakäyttäytyminen” on tuotava entistä vahvemmin varhaiskasvatukseen ja peruskouluun, kodeista puhumattakaan.
Jätteiden lajittelusta ja kompostoinnista saarnataan paljonkin, mutta ehkä saarna kannattaa aloittaa ihan siitä kädessä olevasta jätskipaperista ja sen saattamisesta muualle kuin kadulle.
Vai pitäisikö roskaamisesta alkaa vallan rangaista suuren maailman kuten yhdysvaltalaisen Virginian osavaltion Amherst Countyn tyyliin, jossa piirikunnan poliisi yrittää aina jäljittää roskaajat, joille pahimmillaan voi langeta roskan heittämisestä luontoon jopa parin tuhannen euron sakot.
Tätä lievempinä keinoina voi tietenkin ehdottaa esimerkiksi kouluille pakollisia keväisiä roskienkeruutalkoita.
Yhä enemmän voitaisiin kannustaa myös yksittäisiä kansalaisia kollektiiviseen vastuunkantoon eli roskien keräämiseen vaikkapa kävelylenkillä. Se ei vaadi kuin roskapussin ja ehkä puutarhahanskojen mukaan ottamista, mutta kylkiäisenä saa jokaiselle tarpeellista kyykkyyn - ylös -jumppaa. Ja luonto kiittää.
Kiitos luonnon puolesta myös hienoista ”koko kylä siivoaa” -talkoista, joita on pidetty tänä keväänä ainakin Särkisalmella ja Simpeleellä.

Kommentoi

Hae sivuilta