Julkaistu 
Aleksi Keränen

Soteen tai saveen

Vaikka suomalaisille tuntui vielä vaalipäivänä olleen vaihtelevissa määrin selvää tai epäselvää, mistä aluevaaleissa äänestettiin, on sitä seuranneiden päivien hiljainen konsensus se, että kansa ainakin tiesi, mistä ei äänestetty: bensan hinnasta tai maahanmuutosta.

Nämä kaksi olisivat melkoisen populistisia teemoja eduskuntavaalikampanjointiinkin, mutta villoja oli sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista päättävien aluevaltuutettujen valitsemisen kanssa olemattoman vähän ja aasinsiltakin pidempi kuin vähän yli vuoden mittainen loppukiri ensi huhtikuun eduskuntavaaleihin.

Vaaleissa onnistuneet puolueet, kokoomus ja keskusta etunenässä, onnistuivat kuitenkin tekemään hieman eduskuntavaalikampanjointiakin.

Kokoomus voitti vaalit joko Sari Sairaanhoitajien tuella tai heistä huolimatta, vaikka onkin leikannut hoitajien lomarahoja ja vastustanut hoitajamitoitusta. Seuraavana tähtäimessä ovat eduskuntavaalit, joiden jälkeen porvarihallituksen ministerisinfonietta laittaa juustohöylän soimaan Paganinin viulunjousena sauhuten – näin sinisten värilasien takaa tiiraillen toivotaan.

Keskustan viesti lähipalveluiden säilyttämisestä upposi kansaan jopa ennakko-oletuksia paremmin. Yhtenä huomioitavana seikkana on myös ehdokasasettelun onnistuminen, sillä hyvin monella paikkakunnalla äänet keskitettiin oman kylän luottoihmiselle, joka on mahdollisista aiemmista kepuloinneistaan huolimatta äänestetty valtuustoon useammillekin vaalikausille. Esimerkiksi perussuomalaisilta vastaavanlaiset onnistumiset olivat vähissä.

Parikkala sai aluevaltuustoon yhden edustajan, Rautjärvi kaksi. Heidän edustamansa puolueet eivät suuremmin yllätä, mutta kannattaa katsoa myös läpipäässeen kolmikon ammatteja: terveyskeskuslääkäri, fysioterapeutti ja turvallisuuskouluttaja-ensihoitaja.

Kärkikunnissa ymmärrettiin paikallisuuden merkitys.

Samalla voi todeta, että Parikkalan ja Rautjärven äänestäjät halusivat edustajikseen ihmisiä, jotka ovat sotealan ammattilaisia ja tietävät päätettävistä asioista. Rannalle jäivät niin palvelupäälliköt, rajavartijat, ratkaisuasiantuntijat kuin everstitason kunnanjohtajatkin, toki monet soteammattilaisetkin.

Kuntavaalien äänestyskäyttäytymisen pohjalta tehdyissä roknooseissa ainoastaan Parikkala ja Ruokolahti olisivat saaneet omat edustajansa aluevaltuustoon lappeenrantalaisten ja imatralaisten lisäksi. Aluevaalien äänestysprosentti jäi koko maassa valitettavan alhaiseksi ollen 47,5, Etelä-Karjalan äänestysprosentti jäi 46,3 prosenttiin.

Rautjärvellä äänestettiin Savitaipaleen (56,5 %) jälkeen vilkkaimmin 55,2 prosentin aktiivisuudella. Parikkala oli neljäs 52,6:n äänestysprosentillaan. Imatralaisista äänioikeutetuista äänesti 46,7 prosenttia ja lappeenrantalaisista ainoastaan 43,9 prosenttia.

Kuten ennen aluevaaleja toitotettiin, sotepalvelut koskevat jokaista kansalaista ennemmin tai myöhemmin. Toivottavasti äänestysinnokkuus kasvaa seuraavissa aluevaaleissa.

Paikallisesti tarkasteltuna lähtökohdat historian ensimmäiselle aluevaalikaudelle voisivat tuskin olla paremmat molempien kuntien saatua ehdokkaitaan läpi. Haluan toivottaa heille onnea, menestystä sekä kaikkien pienempien kuntien puolesta puhumista ja äänestämistä.

Kommentoi

Hae sivuilta