Julkaistu 
Lege Pajari-Kosonen

Vielä kerran: Parikkalan tori

 

Ihmiset ovat valloittaneet avaruuden, mutta Parikkalan torin valloitus on yhä kesken.

 

Avaruustiedettä torin kehittäminen ei kuitenkaan ole, mutta vaatii sitoutumista ja viitseliäisyyttä; muutaman euron sekä ideoita ja joiltakin päättäjiltä jopa jalkautumista kohteeseen, jos torilla käynti ei vielä tähän mennessä ole kuulunut tapoihin.

 

Parikkalan tori on ollut sijoillaan, siis keskustassa Simpelejärven rannassa,  jo ainakin 1980-luvun alusta, ja toripäiväksi on vakiintunut lauantai. Mutta vieläkään torielämä ei niin sanotusti ole lähtenyt lentoon, jos sitä vertaa esimerkiksi naapurissa sijaitsevaan Simpeleen toriin. Ja mikäpä on verratessa: Simpeleen tori suorastaan kuhisee kesätorstaisin ja on käytössä läpi vuoden. Kunta on myös selkeästi ylpeä toristaan, sillä sitä mainostetaan valtatien varressa Etelä-Karjalan parhaana.

 

Parikkalan toria kohennettiin viimeksi muutama vuosi sitten, jolloin alue täydentyi muun muassa vierasvenelaiturilla, kaarisillalla, ulkokuntosalilla ja lasten leikkipuistolla. Torilla on nyt myös aiempaa enemmän penkkejä ja istutuksia.

 

Yhä edelleen Parikkalassa kuitenkin valitetaan samasta asiasta: ihmiset eivät löydä torille, ja se on liian syrjässä ja hiljainen.

 

Torialueesta on jätetty taannoin valtuustoaloite, jossa esitetään katetun esiintymislavan rakentamista ja valaistuksen lisäämistä. Ihan hyviä esityksiä, mutta melko uskollisen torikävijän silmin noin kerran kesässä käytössä olevan esiintymislavan sijaan torille tarvitaan ennen kaikkea kiinteä kahvilarakennus, johon kuuluvat pöydät ja tuolit. Rautalangasta vääntäen: alueelle tarvitaan siis pieni rakennus, jossa on keittiövarustus eli minimissään uuni, jääkaappi ja pakastin sekä astianpesuallas ja kaappitilaa.

 

Menipä mille torille hyvänsä, torin sydän on kahvila.

 

Parikkalassa kahvilaa ovat pyörittäneet muutamana kesälauantaina seurakunnan vapaaehtoiset ja joillakin yksittäisillä torimyyjillä on ollut kahvia tarjolla. Kiitos heille ja myös muille torille uskollisesti joka lauantaiaamu saapuville!

 

Yksi vaihtoehto olisi antaa kahvilan pyörittäminen yrittäjälle, mutta Simpeleen malli on parempi: kahvilaa pyörittävät vuoroviikoin paikalliset yhdistykset keväällä päätetyn vuorolistan mukaisesti. Voisi kuvitella, että myös Parikkalassa olisi ainakin sen verran yhdistysväkeä, että homma saataisiin toimimaan. Torikahvio olisi paitsi tulonlähde myös oiva tapa mainostaa omaa toimintaa ja kerätä uusia jäseniä. Jos ajatusta kehitetään edelleen, kulloinkin vuorossa oleva yhdistys voisi halutessaan varata torin käyttöönsä aina seuraavaksi viikoksi ja järjestää esimerkiksi kirppisiltoja tai muita tapahtumia. Olisi tärkeää pitää torialue elävänä, jotta paikallislehdenkin kesällä esille ottamat ei-toivotut lieveilmiöt pysyisivät kurissa.

 

Torille tulee saada myös muutama uusi kiinteä, katollinen torikoju  – ja ennen kaikkea tori kaipaa näkyvyyttä. Parikkalantien varteen tarvitaan ainakin kaksi näyttävää Tori -kylttiä, toinen pysäköintialueen ja pankin kulmille, toinen torille johtavan lehmuskujan päähän.

 

Parikkalantien varren kylttiin voi lisätä myös torimatkan: 80 askelta. Ei se siis kovin kaukana ole.

 

Kommentoi

Hae sivuilta