Julkaistu    |  Päivitetty 
Anssi Kemppinen

Drone ja laser hätyyttelevät valkoposkihanhia. Hanhipeltokokeilu alkaa

Hanhipeltokokeilu alkaa Pohjois-Karjalassa. Niko Jouhkimainen Hanhipeltokokeilu alkaa Pohjois-Karjalassa.

Pohjois-Karjalan pelloilla kokeillaan tänä keväänä hanhipeltojen hyötyjä valkoposkihanhien aiheuttamia tuhojen vähentämisessä.
Luonnonvarakeskuksen tutkimuskokeilussa hanhia hätistellään viereisiltä pelloilta erikseen varatuille hanhipelloille, joilla linnut voivat ruokailla ja levätä ilman häiriötä. Hanhipellot on valikoitu siten, että niille on aiemmin havaittu laskeutuneen valkoposkihanhia.
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen suunnittelija Jari Kontiokorpi sanoo, että kokeilua varten on palkattu hätistelijöitä, jotka ovat valmiudessa läpi vuorokauden.
– Jo parinkin ihmisen kävely pellolla hätistelee hanhia. Hätistelyssä käytetään lisäksi laseria, joka jo on osoittautunut yhdeksi hyväksi keinoksi. Käytössä on myös pari dronea, joilla hätistellään ja niiden avulla voidaan myös laskea hanhien määriä, sanoo Kontiokorpi.
– Myös starttipistooli on suunnitelmissa, mutta sen käyttäminen hätistelyyn on vielä auki, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jukka Forsman.
Tänä keväänä tutkimukseen on saatu hanhipeltoja Pohjois-Karjalassa ainakin Kiteeltä ja Tohmajärveltä.
– Isoin hanhipeltokokonaisuus on lähemmäs sata hehtaaria ja sitten on pienempiä peltolohkoja. Hanhipeltojen antaminen tutkimukseen on ollut viljelijöille vapaaehtoista, sanoo Forsman.
Kontiokorven mukaan myös Parikkalastakin oli ensin kiinnostusta, mutta tutkimukseen ei saatu mukaan nyt yhtään viljelijää.
Uutta tietoa
Jos valkoposkihanhet saataisiin ohjattua hanhipelloille, niin se voisi vähentää varsinaisten peltojen satovahinkoja. Forsmanin mukaan hanhipeltojen toimivuudesta ei ole olemassa aiempaa tutkimustietoa, joten nyt uutta tietoa on luvassa.
Hätistelyn ja valkoposkihanhien hanhipeltojen käytön lisäksi tutkimuksessa halutaan myös selvittää, minne hanhipelloille tulleet valkoposkihanhet lähtevät.
– Tarkoitus on ottaa sata hanhea kiinni ja kiinnittää 40 hanheen satelliittilähetin, sanoo Kontiokorpi.
Forsmanin mukaan GPS-laitteen asentamisessa auttaa Turun yliopiston tutkijat, joilla on tästä kokemusta.
– GPS:n avulla voidaan testata, miten valkoposkihanhet reagoivat eri karkotteluun, mille pelloille hanhet laskeutuvat ja miten kauan ne viipyvät Pohjois-Karjalassa, sanoo Forsman.
Kaksi vuotta kestävä hanhipeltotutkimus jatkuu ensi vuoden loppuun.
Kanta kasvanut
Keväisin ja syksyisin muuttavat valkoposkihanhet ovat aiheuttaneet maanviljelijöiden viljelyksille paikoin suurta tuhoa. Myös Parikkalassa linnut ovat aiheuttaneet tuhoa viljelmille, kun ne laskeutuvat muuttojen aikana suurina laumoina ruokailemaan.
Tuhot ovat 2000-luvulla kasvaneet niin Kaakkois-Suomessa kuin Pohjois-Karjalassa.
Yksi syy taustalla on se, että valkoposkihanhen kanta on viime vuosikymmeninä kasvanut. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen blogin mukaan kanta on kasvanut talvimetsästyksen kiellon takia ja siksi, että tehomaatalous on lisännyt ruokailumahdollisuuksia.
Kun kanta on kasvanut, on valkoposkihanhien Keski-Euroopasta Barentsinmerelle suuntautuvat isojen parvien kevätmuuttoreitit levinneet. Suurin ero entisaikaan on, että nyt hanhet laskeutuvat Kaakkois- ja Itä-Suomeen.
Myös merikotkat ovat aiheuttaneet muuttoreitin varrella muutoksia lepäilyalueiden sijainnissa.
– Sekin on yksi selitys, että Venäjän puolella viljelyn määrä on vähentynyt, sanoo Kontiokorpi.
Pohjois-Venäjän maatalouden alasajo on vaikuttanut valkoposkihanhia enemmän metsä- ja tundrahanhien esiintymiseen.
Vaikka valkoposkihanhien parvia on jo näkynyt Kaakkois-Suomessa, on Barentsille suuntautuva tämänvuotinen pääkevätmuutto toukokuun alussa vielä paikallaan.
Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen arvion mukaan lintujen muuttohaluja pidättelee kylmät ja nokkaa vastaan puhaltavat tuulet.
Päämuutto ajoittunee äitienpäivän jälkeisille viikoille

MAINOS - JUTTU JATKUU ALLA
MAINOS PÄÄTTYY

Kommentoi

Hae sivuilta